Kuluttajien geenitestit edistävät osallistumista oman terveyden ylläpitoon

Matti Äyräpää - palkinto myönnettiin tänä vuonna geenitutkimuksessa ansioituneelle professori Juha Kerelle. STT:n haastattelussa (8.1.) Kere kuvaili geenitestauksen kliinistä potentiaalia varsin vähäiseksi ja kuittasi suoraan kuluttajille myytävät geenitestit ”vain viihteeksi”. Tämä on yllättävää, sillä osa kuluttajille suunnatuista geenitesteistä on aivan samoja testejä joita tehdään julkisessa terveydenhuollossa. Onko kysymys siis siitä, että lääkärit tilaavat potilailleen tuhansia testejä joilla on lähinnä viihteellistä arvoa? Vai mahdollisesti siitä, että testin arvon katsotaan laskevan viihteen puolelle jos tilaaja on kuluttaja eikä lääkäri?

Tämä on aiheellinen kysymys, sillä kuluttajien osallistuminen oman terveyden seurantaan ja ylläpitoon on selvästi lisääntynyt. Tänä päivänä kuluttajat mittaavat esimerkiksi verenpaineensa tottuneesti itse. Kysymys ei ole lääkärin työn ulkoistamisesta saatikaan viihteellisestä toiminnasta, vaan siitä, että potilaiden osallistuminen oman terveyden hoitoon on varsin tehokas tapa ehkäistä ja hoitaa sairauksia sekä kohentaa elintapoja. Terveyttä edistävä osallistuminen onkin yksi Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen laatusuosituksen päälinjauksista.

Osallistuminen oman terveyden edistämiseen edellyttää omakohtaista kiinnostusta ja aloitteellisuutta. Suurin osa kuluttajista onkin lähtökohtaisesti kiinnostuneita terveydestään. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan 76 % kuluttajista olisi halukkaita maksamaan hypoteettisesta testistä, jolla selvitettäisiin sairastumisriskejä, siinäkin tapauksessa että tiedolla ei olisi mitään vaikutusta henkilön hoitoon. Tulokset osoittavat, että ihmiset arvostavat ennakoivaa tietoa jo tiedon itsensä vuoksi, mutta myös sen takia että voivat sopeuttaa käyttäytymistään tiedon perusteella.

Geenitestaus tarjoaa kuluttajille uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa oman terveyden edistämiseen. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan yli puolet geenitestin tilanneista kuluttajista koki saaneensa geenitesteistä terveyttä edistävää tietoa. Kolmasosa kuluttajista oli muuttanut elintapojaan tulosten perusteella ja noin puolet aikoi keskustella tuloksistaan lääkärin kanssa. Toisin sanottuna geenitestaus on erittäin tehokas tapa lisätä kuluttajien osallistumista oman terveyden edistämiseen ja ohjata korkean riskin henkilöt lääkärin hoidon piiriin. Tästä hyötyy yksittäisen kuluttajan lisäksi koko yhteiskunta.

Myös lääkärin työssä geenitesteistä on jo nyt merkittävää hyötyä. Hyvä esimerkki on laktoosi-intoleranssi, jossa epämiellyttävän laktoosirasituskokeen on suurelta osin korvannut geenitesti. Geenitestaus mahdollistaa myös sairausalttiuksien varhaisen tunnistamisen aivan uudella tavalla. Esimerkiksi perinnöllisen laskimotukosalttiuden selvittäminen geenitestillä mahdollistaa ennaltaehkäisevän hoidon ja neuvonnan kohdentamisen tukosalttiille henkilöille.

Tulevaisuudessa geenitestaukselta voidaan odottaa vielä enemmän, sillä on vaikea löytää tieteenalaa, joka kehittyisi yhtä kovaa vauhtia kuin genetiikka: sekvensointi on nopeimmin kehittyvä teknologia maailmassa, kansantaudeille altistavia geenejä opitaan tuntemaan koko ajan paremmin ja lääkehoitoja kehitetään yhä enemmän potilaiden yksilölliseen geneettiseen profiiliin perustuen. On selvää, että genetiikka tulee lähivuosina olemaan yksi eniten lääketiedettä edistävistä teknologioista.

Suomessa genetiikan tutkimukseen on investoitu merkittäviä summia ja geenitutkimus onkin yksi niistä tieteenaloista, joissa Suomi on lähellä kansainvälistä kärkeä. Geenitestauksen mahdollisuudet terveyden edistämisessä ovat kuitenkin vielä suurelta osin hyödyntämättä niin terveydenhuollon piirissä kuin kuluttajienkin keskuudessa. Tämän toteutuminen edellyttää aktiivista osallistumista ja yhteistyötä genetiikan tutkijoilta, terveydenhuollon ammattilaisilta sekä kaupallisilta toimijoilta.

Niina Saarinen
Toimitusjohtaja
Geenitesti.fi / Genecodebook Oy

Kirjoitus on julkaistu tiivistettynä Kalevassa 14.1.2011