Geenit vaikuttavat vahvasti karvaan maistamisen kykyyn. TAS2A38-geeni vaikuttaa karvaalta maistuvan PROP-kemikaalin aistimiseen ja laajemminkin sellaisten ruoka-aineiden maistamiseen, joissa on PROPin kaltaisia aineita. Eräässä tutkimuksessa havaittiin mm. että lapset, jotka maistoivat PROP:n karvaana söivät keskimäärin puolet vähemmän vihanneksia kuin PROP:ia maistamattomat lapset.
Myös alkoholi maistuu tunnetusti karvaalle. Tällä hetkellä on jo jonkin verran tietoa siitä, kuinka TAS2A38-geenin eri muodot vaikuttavat alkoholin maistamiseen. Italialaisessa Carlatinon kylässä tutkittiin 535 ihmistä ja heidän kokemustaan eri alkoholijuomista. Koehenkilöille maistatettiin punaviiniä, valkoviiniä, grappaa, Cinzanoa ja tummaa olutta. Tutkittavia pyydettiin arvostelemaan jokainen juoma asteikolla 1-9 sen mukaan, kuinka paljon he pitivät juomista. Henkilöt, jotka eivät maista PROP-kemikaalia, pitivät tilastollisesti merkittävästi enemmän punaviinistä, valkoviinistä, grapasta ja Cinzanosta (kts. kuva). Tumman oluen suhteen ero ei ollut niin selkeä. Erityisen voimakkaasti PROPin maistavat henkilöt sen sijaan pitivät selvästi vähemmän näistä samoista alkoholijuomista kuin perusmaistajat. Tämän tutkimuksen perustella TAS2A38-geenin variaatiot vaikuttavat myös alkoholijuomien karvaan maistamisen tuntemuksiin sekä vaikuttavat makumieltymyksiin näiden juomien osalta.
Kuva. Alkoholijuomien arvostelu asteikolla 1-9 PROP-kemikaalin maistamisstatuksen mukaan.
Makuaistimuksen syntyyn vaikuttavat geenien lisäksi opitut mieltymykset. Meillä ei ole tietoa sellaisesta tutkimuksesta, jossa olisi testattu viininharrastajia tai ammattilaisia suhteessa muuhun väestöön. Ovatko parhaita viinin maistajia sellaiset henkilöt, jotka eivät maista karvasta makua lainkaan vai karvaalle erityisen herkät ns. supermaistajat? Vai löytyisikö todelliset viinin tuntijat sittenkin niistä, jotka maistavat alkoholin karvaana, mutta ei kovin pahanmakuisena. Entä voiko harjoittelemalla ”kumota” geenin vaikutuksen makumieltymyksiin?
Lähteet:
Tepper BJ, White EA, Koelliker Y, Lanzara C, d'Adamo P, Gasparini P. Genetic variation in taste sensitivity to 6-n-propylthiouracil and its relationship to taste perception and food selection. Ann N Y Acad Sci. 2009 Jul;1170:126-39. Review.
Bell KI, Tepper BJ. Short-term vegetable intake by young children classified by 6-n-propylthoiuracil bitter-taste phenotype. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1):245-51.
