Tiede ja julkisuus

Helsingin Sanomat uutisoi tänään verkkosivuillaan, että mielisairaudella ja luovuudella on mahdollisesti havaittu yhteys (Mielisairaudella ja luovuudella ehkä geneettinen yhteys). Hesarin uutinen perustuu Tiede-lehden uutiseen, joka puolestaan viittaa unkarilaisen Szabolcs Kérin tutkimukseen. Tutkimuksessa neuregulin-1 geenin eräs muoto assosioitui koehenkilöillä luovuuteen, joka määritettiin kyselytutkimuksen avulla. Hesarin mukaan ”geenin tietyllä muodolla on yhteys skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön”.

Uutinen on kieltämättä mielenkiintoinen, harmi vain että se on puhdasta science fictionia. Tässä muutamia perusteluja miksi:
1) Tutkimus perustuu yhden ennalta valitun geenin muutaman geenivariaation analyysiin ainoastaan kahdella sadalla henkilöllä. Genetiikassa luotettaviin assosiaatiolöydöksiin ainakin matalilla merkittävyystasoilla tarvitaan yleensä tuhansien, ehkä kymmenien tuhansien potilaiden aineistoja. On myös kyseenalaista tutkia vain muutamaa geenimuotoa ilman erittäin vahvaa etukäteisoletusta kyseisten geenimuotojen yhteydestä tutkittuun ominaisuuteen. Tulosten merkitsevyystasot (eli p-arvot) olivat tässä tutkimuksessa heikot.
2) On totta että neuregulin-1 geenin on joissain tutkimuksissa osoitettu assosioituvan skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Toisaalta on myös lähes yhtä paljon tutkimuksia, joissa mitään yhteyttä neuregulin-1:n ja näiden sairauksien välillä ei ole havaittu. Toistaiseksi ei ylipäänsä tunneta yhtään geeniä, jonka olisi vakuuttavasti osoitettu olevan yhteydessä skitsofrenian tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntyyn.
3) Kérin tutkimus on yksittäinen löydös, vieläpä heikko sellainen. Geneettisissä tutkimuksissa on erittäin tärkeää, että löydös pystytään toistamaan myös riippumattomissa aineistoissa.
4) On myös epäselvää kuinka hyvin tutkimuksessa käytetty kyselymenetelmä oikeasti mittaa luovuutta. Ja millaista luovuutta se mahtaakaan mitata?
5) Tässä tutkimuksessa luovuuden ja psyykkisten häiriöiden yhteyttä ei tutkittu suoraan. Johtopäätös vedettiin siitä, että neuregulin-1 näyttäisi assosioituvan luovuuteen ja edellisissä tutkimuksissa välillä myös skitsofreniaan.

Jokainen geenitutkija osaa laittaa uutisen omaan lokeroonsa, muiden vastaavien ”geenilöydösten” kanssa. Ongelma onkin ennen kaikkea se, miten tutkimustuloksia uutisoidaan. Tutkijoille julkisuus on tärkeää jo pelkästään tutkimusrahoitukseen vuoksi, ja tämän vuoksi tutkimustuloksia pyritään aktiivisesti saamaan esille mediassa. Esimerkiksi tässä tapauksessa Hesarin toimituksella ei kuitenkaan ole kovinkaan paljon keinoja selvittää tutkimustuloksen luotettavuutta ja merkitystä. Puhumattakaan lukijoista, joiden mielissä uutinen vahvistaa edelleen myyttiä mielisairauksien ja luovuuden välisestä yhteydestä. Siitäkin huolimatta, että kyseisen tutkimuksen perusteella emme tiedä aiheesta yhtään enempää.